Tuhkan lannoituspotentiaali osana kiertotaloutta on vajavaisesti hyödynnetty

09.03.2020
Kuva: pixabay

Suomessa syntyy vuosittain arviolta puoli miljoonaa tonnia tuhkaa, joka on peräisin puun tai turpeen poltosta. Suurin osa tästä tuhkasta on puutuhkaa, joka on metsänlannoitusmielessä ravinnepitoisuuksiltaan turvetuhkaa parempaa. Erityisesti kaliumin määrä puutuhkassa voi turvetuhkaan verrattuna olla jopa yli kymmenkertainen. Paljonko tuota tuhkaa sitten Suomessa vuositasolla palautetaan takaisin puiden ravinteeksi? Määräala on vain noin 10 000 hehtaaria. Jos hehtaarille levitetään keskimääärin 3000kg tuhkaa, voisi vuotuista levitysmäärää nostaa jopa kymmenkertaiseksi ilman, että levitettävästä tuhkasta olisi puutetta.

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on arvioinut lannoituspotentiaalin olevan noin 60 000 hehtaaria vuosittain. Ongelma ei suinkaan ole kovin yksioikoinen. Yhtenä tuhkan lannoituskäytön haasteena on logistiikka, koska tuhkaa joudutaan määrällisesti levittämään hehtaarille melko suuria määriä. Tuhkaa tuottavat voima- ja lämpölaitokset ovat sijoittuneet luonnollisesti hyvin laajalle, eikä varsinkaan pienempien laitosten ole ollut mielekästä investoida tuhkan käsittelylaitteistoon. Puutuhka käy kyllä lannoitteeksi sellaisenaan, mutta logistiikan kannalta kaupallinen tuhkalannoite on tavallisesti käsiteltyä. Logistiikkaa hankaloittaa toisaalta myös se, että tuhkaa syntyy eniten Etelä-Suomessa, mutta suurin osa lannoistuskohteista sijaitsee muualla päin Suomea. Tuhkan lannoitekäytön tehostaminen vaatisi kietotalouden liiketoimintaverkostoa eli uusia paikallisia toimijoita tuhkan jatkojalostamiseen, kuljetukseen ja aina levitykseen asti. Metsätoimihenkilöille suunnatuissa kyselyissä on yhdeksi ongelmakohdaksi havaittu tiedonpuute, joka on osaltaan voinut johtaa tuhkalannoituksen heikkoon markkinointiin.

Miksi tuhkalannoitusta sitten pitäisi lisätä? Lue lisää Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin projektiasiantuntija Pekka Riipisen blogikirjoituksesta