Saadaanko villa kiertämään? Metropolia AMK:n hankkeet villankierrätykseen ja kotimaisen villalangan tuotannon lisäämiseen

Käytöstä poistettuja tekstiilejä ei saa enää heittää kaatopaikalle, eikä niitä kannata polttaa energiaksi. Tekstiilikuidun elinkaarta voidaan jatkaa sopivilla prosesseilla – parhaimmillaan säästyy rahaa ja vältetään ympäristökuormitusta.

Metropolia Ammattikorkeakoulun ESR-tuetussa hankkeessa Kiertovillasta kasvuun (2016-18) pilotoitiin käytöstä poistettujen villavaatteiden ja villavaatetuotannon leikkuujätteen kierrätystä keräyksestä valmiiksi uusiotuotteeksi. Jokaiseen prosessin vaiheeseen löytyi yhteistyökumppaneita. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus keräsi poistotekstiilejä, Jämsän Huopatehtaalla poistovilla revittiin kuiduiksi, Pirtin kehräämö valmisti erilaisia lankoja, joita testattiin mm. Kutomo Holopaisella, Helsingin Villasukkatehtaalla, Anti Rugs:lla ja Lapuan Kankureilla.

Toimii teknisesti ja kaupallisesti

Kierrätetty villakuitu toimii erittäin hyvin tuotannon eri vaiheissa, mutta käytettävyyttä voidaan edelleen parantaa lisäämällä joukkoon sopiva määrä uutta, pitkäkuituisempaa villaa. Kierrätysvillasta tehdyt pilottituotteet todettiin erinomaisiksi sekä tekniseltä että kaupalliselta kannalta. Kiertotalouspotentiaalia siis löytyy.

Hankkeessa tehtyjen opiskelijaprojektien ja opinnäytetöiden perusteella löytyisi kierrätysvillatuotteille vahvaa kysyntää tietyissä asiakassegmenteissä. Toiminnasta myös saataisiin kannattavaa, jos raaka-aineen saatavuus olisi jatkuvaa ja volyymi riittävän suuri. Tarvittavaa yritystoimintaa ei kuitenkaan tällä hetkellä Suomesta löydy.

Haasteita ja ratkaisuja

Hankkeessa paljastui kaksi merkittävää lisähaastetta. Suomen vahva tekstiili- ja villaosaaminen on vähenemässä teollisuuden rakennemuutoksen johdosta, ja suurta osaa suomalaisten lampureiden tuottamasta uudesta villasta ei pystytä hyödyntämään. Jämsän villalaakso -jatkohankkeessa (2019) tutkittiin mahdollisuutta perustaa useiden eri yrittäjien villaekosysteemi jatkamaan Jämsän huopatehtaan toimintaa ja säilyttämään alan tietotaitoa. Tavoitteena oli lisätä teolliseen tuotantoon sopivan villalangan saatavuutta ja kotimaisuusastetta mm. tutkimalla villakuidun pesumahdollisuuksia Suomessa sekä kartoittamalla kierrätysvillan ja suomalaisen lampaanvillan saatavuutta ja käyttöä.  Toistakymmentä hankkeessa mukana ollutta yritystä näki ideassa paljon potentiaalia, mutta vielä tätä artikkelia kirjoittaessa ei konkreettista yritystoimintaa ole aloitettu.

Tekstiilien kiertotaloutta tutkitaan muuallakin. Telaketju -hankkeen laaja toimijaverkosto on tuottanut runsaasti uutta tietoa tekstiilien kiertotalouden eri näkökulmiin. VTT on arvioinut mekaanisen tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaaliksi 60-120 miljoonaa euroa. Ehkä villakin saadaan parhaiten kiertämään osana koko tekstiilialan laajuista kiertotalousekosysteemiä?

Lisätietoja:

Kiertovilla -video

Kiertovillasta kasvuun -julkaisu

Villalaakso -verkkosivusto

Kirjoittaja: Kestävän kehityksen yliopettaja Pentti Viluksela, TkT

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Puhtaat ja älykkäät ratkaisut

PL 4071, 00079 Metropolia