Paristoista lannoitetta

Varma syksyn merkki maaseudulla, kaukana katuvalojen loisteesta on otsalamppujen ja muiden valonlähteiden kaivaminen esiin aamujen ja iltojen pimentyessä. Itse olen patterikäyttöiset otsalamput vaihtanut jo vuosia sitten sellaisiin, jotka toimivat ladattavilla akuilla. Ajattelin, että akkukäyttöiset valaisimet ja virtalähteet ovat taloudellisemmat ja ympäristöystävällisemmät, asiaan sen kummemmin perehtymättä. Kaikesta huolimatta edelleen kertyy myös paristoja vietäväksi kierrätykseen.

Viimeksi viedessäni paristoja ja akkuja kierrätykseen, mietin, mitä näistä saa? Mitä näistä tehdään? Toki metallit varmasti otetaan talteen. Oikeassa olin, muun muassa lyijy, rauta ja sinkki on otettu talteen jo pitkään. Rauta on otettu talteen magneettisesti ja sinkki sulattamoissa. Vasta viime aikoina on mangaania ja kaliumia erotettu murskausjätteestä.

Kaiken kaikkiaan yli 50% paristojen ja akkujen sisältämistä raaka-aineista on käytetty uudelleen teollisuudessa. Alkalimurskeesta erotettu rauta (25%) toimitetaan terästeollisuuden raaka-aineeksi. Murskausjätteessä sinkkiä on myös noin neljäsosa ja se voidaan hyödyntää auto-, lääke- ja rakennusteollisuudessa. Muovi ja pahvi hyödynnetään energiaksi.

Alkaliparistoista hivenlannoitetta

Suomalaisen yrityksen (Rec Alkaline Oy) innovaation pohjalta alkaliparistojen sisältämä sinkki, mangaani ja kalium jalostetaan nestemäiseksi lannoitteeksi. Kierrätetyistä akuista ja paristoista noin 80% on alkaliparistoja. Alkaliparistoilla tarkoitetaan paristoja, jotka tuottavat energiaa sinkin ja mangaanioksidin reaktioissa. Alkaliparistoissa elektrolyyttinä toimii kaliumhydroksidi.

Metallien talteenoton alkaliparistoista mahdollistaa energiatehokas ratkaisu, jossa metallien käsittely tapahtuu kemiallisesti huoneenlämpötilassa. Prosessi on ns. kuivaprosessi, joten siinä ei muodostu jätevesiä lainkaan. Kun muut jakeet on eroteltu, alkalimurskeesta otetaan talteen ensin rauta. Rautaa alkalimurskeessa on noin 25%. Tämän jälkeen massa käy läpi liotus-, suodatus- ja puhdistusprosessin. Lopputuotteena muodostuu nestemäistä sinkki-mangaaniseosta, jota voidaan käyttää semmoisenaan lannoitteena. Alkaliparistoista ja -akuista valmistettu lannoite sisältää kasveille tärkeitä hivenaineita. Lannoitteessa on mangaania, sinkkiä, kaliumia ja rikkiä sekä pieniä määriä kuparia ja rautaa. Hivenlannoite täyttää kaikki lannoitteille asetetut vaatimukset.

Kierrätettyjen hivenaineiden käyttö vähentää tarvetta louhia uusia mineraaleja lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi. Nestemäisen sinkki-mangaanilannoitteen myötä alkaliparistojen raaka-aineista suurin osa saadaan hyötykäyttöön ja kierrätystehokkuus kasvaa. Uusi tuote on kiertotalouden ja ympäristöarvojen lisäksi hinnaltaan kilpailukykyinen.

Kiertotalousosaamisen kehittyminen

Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeen tavoitteena on edistää kiertotalousosaamista muun muassa lisäämällä kiertotalouden opetustarjontaa ja lisäämällä henkilökunnan kiertotalousosaamista. Lyhyt aiheeseen perehtyminen lisäsi tietouttani paristojen ja akkujen kierrätyksestä sekä niissä käytettyjen materiaalien ja raaka-aineiden uusiokäytöstä. Osa akkujen ja paristojen valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista kiertää uudelleen akkujen valmistukseen, näitä ovat muun muassa kadmium ja lyijy, joten kiertotalouden todellinen ajatus toteutuu.

Vien jatkossakin käytöstä poistetut akut ja paristot kierrätykseen ja olen siten omalta osaltani säästämässä uusiutumattomia luonnonvaroja. Tiesitkö, että me suomalaiset olemme Euroopan neljänneksi tehokkaimpia akkujen ja paristojen kierrättäjiä?

Lisätietoja:

Anu Hilli, Lehtori

Luonnonvara-alan osasto, Oamk