Opiskelijoilta: Mitä kiertotalous on meille?

Neljä kestävän kehityksen opiskelijaa ottaa kantaa siihen, miten helppoa on toteuttaa kiertotaloutta ja miten se näkyy omassa arjessa. Kiertotalous pitää opiskelijabudjettia pystyssä, säästäen enemmän ympäristöä. Poimi opiskelijoiden elämäntapamuutokset ja kokeile itse!

Kestävästä kuluttamisesta ja kiertotalousajattelusta on tullut Jennille elämäntapa

Kiertotaloudesta on tullut minulle osa jokapäiväistä elämää. Nykyään sitä ei enää edes aina huomaa kuinka itseohjautuvasti arjessa tekee kiertotaloudellisia valintoja. Kestävä kuluttaminen ja kiertotalous ovat luonnollisia valintoja. Ja miksikä? Koska miksi ei. Mitä muuta sitä voisi kestävän kehityksen opiskelijalta odottaa?

Meillä kotona on kierrätetty aina ja kierrättäminen onkin siis ollut osa elämääni ihan pienestä asti. Viime aikoina olenkin siis enempi alkanut kiinnittämään huomiota siihen, miten voisin vähentää jätteiden määrää. Olen alkanut käyttämään kestopusseja heviosaston tuotteille tai en laita niitä pussiin ollenkaan. Ostan enää harvoin muovikassin kaupassa käydessäni ja joskus jos sen ostan, käytän sen useamman kerran ostoskassina, kunnes lopulta se päätyy jätteeksi roskapussina. Heviosastolla pyrin valitsemaan irtotuotteita enkä mielellään osta valmiiksi pakattuja hedelmiä tai vihanneksia. 

Pienin askelin kun on lähtenyt tähän elämäntapamuutokseen  kohti kestävämpää kulutusta, olen huomannut ajattelevani mitä hullunkurisemmissakin tilanteissa, että kuinka tämäkin asia voitaisiin toteuttaa vastuullisemmin ja kestävämmin. Kestävästä kuluttamisesta ja kiertotalousajattelusta on tullut minulle elämäntapa. Hienointa tässä muutoksessa on ollut ehkä se, kuinka olen saanut myös lähipiirissäni olevia ihmisiäkin innostumaan samoista asioista. Toisinaan sitä salaa taputtaa itseään hyväksyvästi olkapäälle, kun työkaveri tulee kesken työpäivän kysymään kierrätysneuvoja tai jakamaan omia kokemuksiaan jonkin käytetyn tavaran uudelleen käyttömahdollisuuksista.

Parasta  minun omassa ”kiertotalouskuplassani” on se, kun pääsen sitä toteuttamaan ihan ruohonjuuritasolla. Olen rakennellut pihalleni käytetyistä lavakauluksista kasvulaatikoita, joissa kesällä kasvattelen vihanneksia ja yrttejä. Keväisin odotan innolla, että pääsen istuttamaan taas uudet siemenet itse kompostoituun multaan. 

Jennin bonusvinkit:

• Ruokahävikin vähentämiseksi liikaa valmistettua ruokaa voi tarjota lähipiirille ja ystäville, tai hyödyntää työpaikan lounasruokalan hävikkimyyntiä iltapäivällä
• Reko -ringin hyödyntäminen
• Olin melkein vuoden ilman autoa ja käytimme yhteisautoa äitini kanssa. Suunnitelmissa onkin perustaa perheen kesken oma autorinki.
• En osta ”turhia” tavaralahjoja. Sen sijaan esim. jouluisin teen syötäviä lahjoja ja syntymäpäivälahjoiksi saatan ostaa elämyksiä (konserttilippuja yms.).

Tavarapaljous sai Oonan miettimään kuluttamisen vähentämistä osana kiertotaloutta

Kuluttamisen vähentämisellä on tärkeä rooli kiertotaloudessa. Kun ajatus tavaroista ja niiden omistamisesta kyseenalaistetaan, on helpompi nähdä potentiaalia jakamistaloudessa. Kuluttamiseen perustuva talousmalli voidaan haastaa silloin, kun ymmärretään ettei kaikkea tarvitse omistaa.

Olen aina ollut kirpputorien ystävä, eivätkä viimeisimmän muodin villitykset tai sesonkien vaihtuminen ole koskaan saaneet minua minkään ostomanian valtaan. Kuitenkin vasta muutama vuosi sitten todella oivalsin, ettei ole mitään järkeä ostaa aina uutta ja halpaa. Sellaiset vaatteet ovat ensimmäisen pesun jälkeen nukkaantuneita ja venyneitä, sellaisista huonekaluista on mahdotonta korjata kolhua tai rikkoutunutta jalkaa, ja ennen kaikkea sellaiset tuotteet ovat useimmiten tuotettu ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kustannuksella.

Tarinani on klassinen: tavarapaljous alkoi ahdistamaan samalla, kun tietoisuus ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökulmista lisääntyi. Näillä pienillä ajatustavan muutoksilla kulutustottumukseni saivat täyskäännöksen.

Oonan vinkit:

• Lopeta tavaroiden ostaminen. Lopeta kaupoissa käyminen kokonaan, ellei ole todellista tarvetta ostaa jotain. Tällä ajattelutavalla todellinen tarve saa ajan saatossa aivan uuden merkityksen.
• Arvosta vanhaa ja kunnioita jo kerran käyttöön otettua materiaalia. Tässä kohdassa menee helposti lankaan, koska jollain kieroutuneella logiikalla useimmiten uuden ostaminen saattaa olla jopa halvempaa kuin vanhan korjaaminen. Viemällä tavarat korjattaviksi tai kunnostettaviksi, tukee samalla kotimaista työtä, eikä neitseellisiä raaka-aineita tarvitse kuluttaa lisää.
• Lainaa. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, joten tavaroiden lainaamista on hyvä miettiä todellisen tarpeen iskiessä. Nyky-yhteiskunnassa tavaroiden omistaminen on ollut niin pitkään itsestäänselvyys ja normi, ettei lainaamisen mahdollisuus tule edes välillä mieleen.
• Tee taustatutkimusta. Joskus todellinen tarve kuitenkin iskee, eikä korjaaminen tai lainaaminen ole ehkä mahdollista. Silloin on hyvä miettiä etukäteen mahdollisimman tarkkaan, millaisia ominaisuuksia tuotteelta ja sen valmistustavoilta vaatii, ja mistä sellaisen voi hankkia vastuullisesti. Kun sijoittaa kerralla hyvään, on korjaaminen jatkossa mahdollista.
• Älä anna tunteille valtaa. Jos jollain ihmeen kaupalla edellisten kohtien noudattaminen on jäänyt välistä, ja on päätynyt ostoksille ilman selkeää tavoitetta, ei tuotetta kannata ostaa siltä istumalta. Tuotteen voi vaikka varata ja noutaa myöhemmin, jos se edelleen tunteiden hälvettyä tuntuu hyvältä idealta.

Jannen kiertotalousratkaisut ja hiilinegatiivinen elämä

Omassa arjessani pyrin minimoimaan uuden ostamisen ja huomioin hankinnoissani niiden pitkäikäisyyden. Vaihtoehtoina uuden sijaan koetan miettiä vanhan korjaamista tai käytetyn hankkimista. Hemmotteluna arkeen valitsen palvelut tai elämykset tavaran sijaan. Tuon myös työhöni käytetyn tavaran kierrättämistä, joten aina ei ole asiakkaidenkaan pakko ostaa uutta. Mikäli kuitenkin teen uuden tavaran hankintoja, pohdin mahdollisuutta yhteisomistajuuteen, jotta mahdollisimman moni muu voi myös hyötyä hankinnasta, jolloin kaikkien ei tarvitse hankkia itselleen omaa. Tässä myös tulee taloudellista säästöä.

Asun kerrostalossa ja yleensä en edes yksin, jolloin asumiskustannukset ja päästöt jakautuvat monelle. Yritän parhaani mukaan välttää ylimääräistä jätettä ja lajittelen jätteeni, jotta mahdollisimman vähän päätyisi sekajätteeseen. Vältän pitkiä ajomatkoja ja mietin arkeni niin, ettei tarvitsisi matkustaa niin paljoa. Käytän kasvisruokavaliota, joka vähentää ympäristön kuormitusta sekä on muutenkin terveellisempi ratkaisu itselle.

Kompensoin myös elämistäni ”Kompensäätiön” kautta, joten elän hiilinegatiivisesti. Tämän lisäksi opiskelen kestävää kehitystä ja pyrin tuomaan oppimaani nykyiseen työhöni. Unelmoin tulevaisuudessa vaikuttavani itseni lisäksi myös muiden arkeen ja hiilinegatiivisesti elämiseen isommalla mittakaavalla.

Jannen näkökulmia:

• Ajattelen omaa kuluttamistani osana ekosysteemiä
• Kompensoin elämistäni Kompensäätiön kautta (kannattaa tutustua: https://compensate.com/fi )
• Kiertotalous on läpiluotaava kulutuselämäntavan muutos koko taloudessa juuri ”talouden ekosysteemi” filosofian suuntaan.
• Jaetaan taloudellisia kustannuksia ja riskejä, kun ei enää omisteta yksin, vaan yhdessä.

Suvi on valjastanut sosiaaliset verkostonsa kekseliäästi jakamistalouden ytimeen

Käsitteenä kiertotalous laittaa itseni aina miettimään, mitä viimeksi tuli ostettua ja miksi. Kuluttajalle tuotteiden hankinta on  tehty helpoksi, ilman syyllistävää tunnetta. Tuotteissa harvoin on merkintää siitä, miten materiaalit on tuotteisiin hankittu ja millainen vaikutus sillä on ollut ympäristölle. Vaikka kuormituksen ympäristölle tiedostaa, se ei aina ole mielessä tuotteita hankkiessa. Isompien hankintojen yhteydessä tietenkin ajattelee pidemmälle. Esimerkiksi kodinkoneita hankkiessa niiden huolto, laatu ja korjattavuus nousevat esille paremmin verrattaessa esimerkiksi juomalasin ostoon. 

Olen aiemmin ajatellut, että tapani säästellä tavaroita ja esineitä on paheeni. Omistan edelleen yli kymmenen vuotta vanhoja vaatteita ajatuksella, että tulen niitä vielä käyttämään. Tämä tietenkin näkyy vaatekaapissani, mutta saan hyvää mieltä siitä, ettei juurikaan uusia vaatteita tule hankittua.

Kiertotalous näkyy omassa taloudessani säästämisenä, niin rahallisesti kuin ympäristöllisestikin. Olen tavaroiden ja tuotteiden haalija, joten omistan paljon muiden vanhoja ja tarpeettomia tuotteita. Jos tuotteet jäävät minulla tai lähipiirilläni käyttämättä, myyn ja annan niitä eteenpäin. Kirpputorien suosio on kasvussa, joka tukee ja on ollennainen osa kiertotaloutta. Kiertotalous ei pohjaudu pelkästään jakamistalouteen. Tuotteiden hyödyntäminen mahdollisimman pitkän ajan eli elinkaaren pidentäminen on tärkeää. Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja, niitä jalostetaan ja tuotannossa huomioidaan kestävyys. Biotalous on osa kiertotaloutta. Omassa arjessani hyödynnän esimerkiksi jo keitetyt kahvipurut. Käytän puruja kasvien ravinteena. Käytössäni on myös kaupunkiviljelypalsta, jonne voin viedä puruja ravinteeksi. Palstalla muutenkin käytän ajoittain esimerkiksi hevosen lantaa lannoitteena, joka tuodaan läheiseltä tallilta.

Kiertotalous toteutuu myös lähiympäristössäni. Meillä on käytössä ”yhteinen vaatekaappi”. Ajatus perustuu siihen, että joku ystävistä omistaa esim. mekon häihin. Olemme melko samaa kokoluokkaa ja samantyylisiä. joten on helppo lainata ystävien kesken vaatteita. Käytössämme on yhteinen keskustelupalsta, jonne voi laittaa lainapyyntöjä. Yhteinen kierrättäminen, lainaaminen ja jakaminen tapahtuu huomaamatta ja toimii osana arkea. Sosiaalisten kanssakäymisten ylläpito on helppoa, kun puseroa lainatessa voi hyvin vaihtaa myös kuulumiset. Lainaamista, jakamista ja vuokraamista voi myös viedä lähipiiristä kauemmaksi esim. asuinpaikkakunnan alueella. Näin tapaa uusia ihmisiä ja luo uusia suhteita. Kiertotalous tuo mukanaan yhteisöllisyyttä.

Suvin arjessa:

• Kierrättäminen töissä, kotona ja missä ikinä liikunkin
• Käyn kerran viikossa ruokakaupassa, välttelen mielitekoja
• Mitä laajempi sosiaalinen verkosto, sitä enemmän omistat!

Suvin vinkit:

• Mieti ja kysy lähipiiristä ennen kuin hankit uutta
• Liity erilaisiin ryhmiin, joiden mukana voit osallistua kiertotalouteen
• Jaa, anna ja myy
• Vaihda, vuokraa ja lainaa

Kirjoittajat:

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kestävän kehityksen toisen vuosikurssin opiskelijat: Jenni Hokki, Janne Kilpiö, Suvi Szeto ja Oona Virtanen