Lähiruoka osana kestävää paikallista ruokajärjestelmää

12.08.2019

Lähi-  ja luomuruokaa on mahdollista hankkia eri tavoilla ja sen myyntiin on monenlaisia malleja. Lähiruoan kasvanut kysyntä on synnyttänyt uusia sosiaalisia verkostoja, jakelukanavamalleja ja aktiviteetteja. Lähiruoan tuotteet ja palvelut sisältävät myös monia yhdistelmiä ja innovatiivisia kokeiluja. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa sosiaalisessa mediassa toimivat REKO-lähiruokarenkaat (REKO), erilaiset ruokapiirit ja -osuuskunnat sekä kumppanuusviljely.

Kiertotalous on ruokajärjestelmän tulevaisuutta

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan kiertotalous on ruokajärjestelmämme tulevaisuus. Kestävästi tuotettu ja kulutettu ruoka säästää ja kierrättää arvokkaita luonnonvaroja. Kestävässä ruokajärjestelmässä ruuan tuotannon ja kulutuksen ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Syömme sen mitä tarvitsemme ja hävikin synty järjestelmässä on mahdollisimman pientä.

Oman alueen raaka-aineista paikallisesti tuotettu ja ja siellä pääasiassa kulutettu lähiruoka on kestävää kiertotaloutta. Se edistää siten myös oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Nämä ovat myös lähiruoalle asetetut määritelmät hallituksen lähiruokaohjelmassa (https://mmm.fi/lahiruoka).

Kätevät jakamisalustat apuna tiedon ja palvelujen löytymisessä

Sitran mukaan kiertotaloudessa tuotteiden tuputtamisen sijaan ansainnan perustaksi nousevat palvelut, materiaalien kierto ja digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyys. Digitaaliset ratkaisut ovat tuoneet lähiruoan lähemmäksi uuden ajan talousmallin mukaista kiertotaloutta. Kahdeksankymmentäluvulla syntyneist ruokapiireistä on siirrytty Facebookissa ylläpidettäviin tuottajien ja kuluttajien välisiin lähiruokayhteisöihin.

Digitaalinen kehitys on edesauttanut kuluttajia löytämään luomu- ja lähiruokaa entistä helpommin. Kehitys on auttanut myös pieniä yrityksiä näkyvyyden saamisessa lähes ilmaiseksi. Apuna on myös alueellisi ja valtakunnallisia somekanavia, kuten www.aitojamakuja.fi, josta löytyy tietoa paikallisista tuottajista koko Suomessa. Sivustolla on myös kartta REKO-lähiruokarenkaasta ja yleistietoa sen toiminnasta www.aitojamakuja.fi/reko.

REKO-lähiruokarenkaassa tuottaja myy tuotteitaan paikallisesti suoraan kuluttajalle. Toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Myyjät voivat myydä silloin, kun heillä on tuotteita myyntiin ja ostajat voivat ostaa silloin, kun heillä on tarve ostaa tuotteita. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminä. Facebook-ryhmän voi perustaa kuka tahansa. On todettu hyväksi, jos ryhmässä on ylläpitäjinä 1-3 henkilöä paikallisista tuottajista ja kuluttajista. REKO-renkaassa tuottajat ilmoittavat tuotteistaan Facebook-julkaisuna ja kuluttajat tekevät tilaukset kommenttikenttään. Tuotteiden jakelutapahtumissa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat tietyssä sovitussa paikassa tiettyyn kellonaikaan esim. kahden viikon välein. Jakelussa tuottajat toimittavat vain tilatut tuotteet, eikä hävikkiä ylimääräisistä tuotteista synny. REKO-lähiruokarenkaat toimivat pääosin paikallisin voimin, tietyllä alueella ja sen lähiympäristön kuluttajien ja tuottajien kesken.

Verkko- ja aluetalous on mahdollistanut uusien ruoan suoramyynti- ja jakelumallien kehittymisen REKO-toiminnan myötä. Syksyllä 2017 käynnistyi Uudellamaalla uusi lähiruoan jakelumalli Foodhub Uudenmaan ruoka. Se toimii kuten REKO-lähiruokarenkaat, mutta jakelupaikkana on kiinteä varasto, josta kuluttaja hakee hänelle sopivana päivänä itsepalveluna tilaamansa tuotteet, jotka on maksettu etukäteen verkkoalustalla. Myös jakelupisteen oven avaus toimii digitaalisesti älypuhelimella.

Reilua kuluttamista ja vastuullista lähiruokaa

REKO-toiminta ja muut uudet paikallisesti toimivat jakamistalouden mallit ovat lisänneet tuottajan ja kuluttajan sekä maaseudun ja kaupunkien välistä kumppanuutta ja tuovat esiin ruoan alkuperää. Tutkimusten mukaan halu tukea suoraan tuottajaa, vuorovaikutus ja toiminnan ympärille syntyvä yhteisöllisyys lisäävät lähiruokayritysten luottamusta kuluttajien keskuudessa. Kuluttajilla on halu puhua tuottajista hyvää. Nämä asiat korostuvat varsinkin kasvokkain tuottajan ja kuluttajan kanssa tapahtuvassa ruoan suoramyynnissä. Kun tuottaja tunnetaan, syntyy vahva luottamus ja tunne siitä, että joku on tehnyt nämä tuottet juuri minua varten. Myös palautteen anto ja kysyminen on helppoa tuottajalta kasvokkain. Nykyisin sosiaalista kestävyyttä pidetään ekologisen ja taloudellisen kestävyyden ohella yhtenä keskeisenä kestävän kehityksen ulottuvuutena.

Lähiruokaverkostot hyödyntävät sosiaalista mediaa muuhunkin tiedon jakamiseen kuin vain ostotapahtumaan, kuten tuottajavinkkien, reseptien ja neuvojen jakamiseen. Kuluttajat hakevat sähköisitä viestintävälineistä ajantasaista tietoa tuotteista, hinnoista ja esimerkiksi käyttöohjeita. Lähiruokaverkostojen synnyttämää sosiaalista pääomaa on tutkittu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa “Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma 2015-2017. Erilaisista lähiruokaverkostoista saatuja tuloksia voi lukea yrittäjille tarkoitetusta käytännönläheisestä oppaasta Lähiruoka koukuttaa

Uusia tuoteideoita ruoan tuotannon jakelu- ja ostojärjestelmien kehittämiseen

Ostoympäristöjen ja ruokatuotteiden muotoilu uudelleen lähiruoka-ajattelun lähtökohdista ovat tulevaisuuden tuotekehittelyä. Erilaiset lähiruokakassit ja ruoan toimituspalvelut kotiovelle yleistyvät nopeasti. Paikallisesti tuotetun ruoan ympärillä tapahtuu liikehdintää eri puolilla maailmaa. Uudet ajatukset ja tuoteideat muodostuvat teknologisen kehityksen ja ruokatrendien mukaan.

Kirjoittajat: Sanna Lento ja Virpi Vuolahti HAMK