Kiertotalous kasvaa eksponentiaalisesti
Kiertotaloudesta puhutaan tällä hetkellä paljon. Yleinen keskustelu on ollut ilahduttavan monipuolista ja toimialat ylittävää. ”Pöhinä” on ollut merkittävää varsinkin sen jälkeen, kun IPCC raportti (2018) ilmestyi ja vaati nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Itsestäni tuntuu siltä, kuin suuren laivan kurssi olisi vihdoin saatu muuttumaan. Konkreettiset toimet voivat olla vielä lasten kengissä, mutta henkinen kurssi on mielestäni muuttunut tavallisten ihmisten mielissä. Suunta kohti uutta ja ilmastoystävällistä aikakautta on alkanut.
Henkisen kurssin muuttuminen näkyy myös tutkimusmaailmassa. Aiemmin ympäristönsuojeluun liittyvät käsitteet ovat olleet hyvin tiedealakohtaisia ja ajattelu on ollut lokeroitunutta. Olemme saattaneet puhua uusiutuvasta energiasta ilman selkeää kokonaiskuvaa kiertotaloudesta. Kiertotalous on tuonut yhteen vihreän teknologian, digitalisoitumisen, biotalouden, kestävän kehityksen sekä monet muut käsitteet. Toimimme nyt saman sateenvarjon alla kohti kestävää yhteiskuntarakennetta.
Muutos näkyy tutkimuksen paradigmamuutoksena
Kiertotalous on lyömässä läpi myös tieteellisenä käsitteenä. Tämä näkyy valtavana tutkimusartikkeleiden määrän kasvuna viimeisten vuosien aikana (kuva 1).
Paradigman muutos eli tieteenalan kulloinkin hyväksymä ajattelutavan muutos on tapahtunut vuosien 2014-2015 aikana, jonka jälkeen artikkeleiden määrä on kasvanut eksponentiaalisesti. Tein haun Web of Science tietokannan kautta käyttämällä hakusanana ”circular economy” eli kiertotalous. Sain hausta myös tiedealakohtaisen raportin, johon on listattu käsitteen esiintyminen tiedealoittain (kuva 2).
Tutkimus on painottunut vahvasti ympäristötieteeseen ja –teknologiaan sekä vihreän kemian alalle. Mukana on kuitenkin myös liiketaloutta (economics) ja hallintaa (management). On erittäin mielenkiintoista, että näiden kahden alan julkaisuista on tuotettu 75-94 % vuoden 2014 jälkeen, mikä osoittaa merkittävän ajattelutavan muutoksen viimeisten 4 vuoden aikana. Ympäristöarvot tulevat siis osaksi talousajattelua.
Aalto yliopisto kiertotalouden huippuyliopisto
Suomessa tehdään huippututkimusta kiertotaloudessa. Web of Science tietokannan kautta selviää, että Aalto yliopisto on ollut vuosien 2014-2018 maailman toiseksi eniten kiertotaloudesta tutkimusjulkaisuja tuottanut yliopisto (34 kpl). Ensimmäistä sijaa pitää alan pioneeri hollantilainen Delft University of Technology (51 julkaisua). Merkittävää on se, että maailman huippuyliopistoihin lukeutuva Cambridgen yliopisto on vasta 5. sijalla (28 julkaisua). Cambridgen ja Aalto yliopiston välissä on kaksi kiinalaista yliopistoa, mikä ymmärrettävää, sillä kiertotalouden juuret ovat osittain Kiinassa.
Kiertotalous näyttää kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Kyse ei näytä olevan lyhyen aikavälin ilmiöstä, vaan alan tutkimusjulkaisujen kasvu näyttää jatkuvan nopeana vielä pitkään. Paradigman muutos tulee ravistelemaan yhteiskuntaa entistä voimakkaammin. Toisin sanoen myös ammattikorkeakoulujen on erittäin tärkeää tiedostaa asia ja olla muutoksessa mukana. Ammattikorkeakoulut ovat kiertotalouden käytännön osaamisen mahdollistajina ja vahvistajina. Näin varmistetaan, että Suomessa myös teollisuus ja elinkeinoelämä ovat kehityksessä mukana.
Kari Laasasenaho, SeAMK Ruoka