Aalto yliopistolta vinkkejä ammattikorkeakoulujen ympäristötekoihin

22.08.2019
Kuva 1. KiertotalousAMK -hankkeen edustajat Rovaniemeltä Tammisaareen poseerasivat Aalto yliopiston kirjastossa. Kuvassa myös Aalto yliopiston erityisasiantuntijat Taru Henriksson ja Meri Löyttyniemi.

KiertotalousAMK -hanke vieraili Aalto yliopistolla tutustumassa kestävän kehityksen ja kiertotalouden parissa tehtävään työhön 13.8.2019. Samalla otettiin oppia hyvistä käytänteistä, joita voisi soveltaa myös ammattikorkeakoulujen kiertotalousstrategioiden laadinnassa sekä käytännön arjessa. Ammattikorkeakoulujen tulee panostaa nykyistä vahvemmin kestävän kehityksen edistämiseen ja esimerkiksi KiertotalousAMK-hankkeessa halutaankin vahvistaa ammattikorkeakoulujen sitoutumista ympäristötyöhön kestävän kehityksen ohjelmien avulla. Vierailun järjesti HAMKin lehtori ja Aalto yliopiston jatko-opiskelija Nina Kokkonen.

Aalto yliopisto edelläkävijänä

Tutustumispäivän aikana ryhmälle esiteltiin ensin Aalto yliopistoa ja sen toimintaa yleisesti. Tästä puheenvuoron käytti erityisasiantuntija Taru Henriksson. Taru kertoi, että Aalto panostaa kestävyyden ohella kansainvälisyyteen ja innovaatioihin sekä opettaa opiskelijat lähtökohtaisesti muutoksentekijöiksi. Toimintaa on keskitetty Otaniemeen Teknillisen korkeakoulun, taideyliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistyttyä ja toiminta on parantunut merkittävästi kansainvälisillä mittareilla uuden Aalto-yliopiston myötä (v. 2010 jälkeen). Aalto tekee eri organisaatioiden ja kaupunkien kanssa tavoitteellista kestävän kehityksen yhteistyötä. Myös julkinen liikenne on parantunut merkittävästi viime aikoina metron myötä, jolloin kampus on paremmin saavutettavissa julkisella liikenteellä.

Erityisasiantuntija Meri Löyttyniemi kertoi puheenvuorossaan kestävästä kehityksestä osana Aalto yliopiston strategiaa. Kestävä kehitys on ollut organisaatiossa tapetilla jo pitkään ja Aalto onkin ollut ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka on ottanut käyttöön YK:N kestävän kehityksen tavoitteet (SDG=Sustainable Development Goals) ja raportoi niiden edistymisestä vuosittain. Aalto yliopiston tavoitteena on sisällyttää kestävä kehitys kaikkien opiskelijoiden opintoihin kandi- ja maisteritasolla. Tavoitteiden tueksi on rakennettu myös Aalto SDG -sovellus, jolla voidaan viestiä kestävistä vaihtoehdoista ja osallistaa opiskelijoita ja henkilökuntaa kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Sovellus lanseerataan Aalto yliopiston 10-vuotisjuhliin v. 2020. Kestävä kehitys näkyy siis arkipäiväisissä valinnoissa, kuten asumisessa, energiatehokkuudessa, kierrätyksessä, ruokailussa, liikkumisessa ja yhdistystoiminnassa. Myös kestävän kehityksen sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus huomioidaan. Yhteistyötä tehdään myös monien pohjoismaiden kanssa (Nordic Sustainable Campus Network).

Kestävän kehityksen toimintaa koordinoi Aalto Sustainable Hub , jonka tarkoitus on viedä eteenpäin kestävää kehitystä kaikin tavoin (teemoina: Co-creation, circular economy, campus as living lab, kuva 2). Aalto Sustainable Hubille on nimetty oma hallitus, neuvottelukunta ja se järjestää mm. aiheeseen liityvää toimintaa, seminaareja ja tapahtumia. Kestävyyttä markkinoidaan tuottamalla paljon videoita ja tapahtumia (esim. Sustainable Science Days). Kestävyys liittyy myös laajempaa yliopiston strategiatyöhön. Aalto on mukana myös Kestävän kehityksen foorumissa, jossa on mukana myös ammattikorkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yhteistyötä on vahvistettu myös solmimalla strategisia sopimuksia HAMKin, XAMKin ja Metropolian kanssa, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi vahvempia kumppanuuksia TKI-toiminnassa.

Kuva 2. Aalto Sustainable Hubin mainoslehtinen ei ole mikä tahansa paperinpala, vaan lehtisen voi istuttaa ruukkuun käytön jälkeen, sillä paperi sisältää pieniä kasvinsiemeniä. Tämä on hyvä esimerkki Aalto Sustainable Hubin kekseliäästä toiminnasta. (kuva: Kari Laasasenaho).

Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta opettajille ja opiskelijoille

Kestävyys näkyy opetuksessa kursseilla. Ilmastoaiheinen peruskurssi on esimerkiksi mahdollista suorittaa sekä kandidaatti- että maisteritasolla. Lisäksi kestävyyttä on mahdollista lukea sivuaineena ja erillisillä ohjelmilla. Myös opettajille on järjestetty kestävyyskoulutusta. Yksi yleisesti jaettava tietopaketti  opettajille löytyy mm. Climate University -sivujen kautta.

Aalto yliopiston työelämäprofessori Mikko Jalas kertoi vierailumme aikana Creative Sustainability -maisteriohjelmasta, joka on syntynyt v. 2010. Tarkoituksena on yhdistää ohjelmassa monen alan osaajia, rikkoa opetuksen printeisiä siiloja ja oppia hahmottamaan osia ja kokonaisuuksia systeemiajattelun avulla sekä ongelmien ratkaisemista uusilla tavoilla. Opetukseen on tuotu uudenlaista osallisuutta ja ymmärrystä.

Creative Sustainability -koulutus yhdistää muotoilualan, kemiantekniikan sekä kaupallisen alan opiskelijoita. Se on arvioitu neljänneksi parhaimmaksi kansainvälisellä tasolla. Opiskelijat työllistyvät tutkinnon jälkeen mm. projekteihin, kaupunkisuunnitteluun ja jatko-opiskelijoiksi. Koulutus antaa yleistiedon kestävyydestä, mutta ei välttämättä tee jonkin kapean alan asiantuntijaa. Maisteriohjelmaan on mahdollista tutustua kotisivujen kautta.

Prof. Mikko Jalaksen mukaan kestävä kehitys on isompi ikkuna, jonka alle kiertotalous voidaan lukea. Kiertotalouden ja kestävän kehityksen välistä sidosta ja todellista kiertotalouden kestävyyttä on syytä pohtia. Opiskelijat esimerkiksi ovat nykyisin hyvin tiedonhaluisia ja kiinnostuneita kestävyyden eri tasoista, lajien monimuotoisuudesta sekä ihmisten välisistä suhteista sekä “miten eletään muiden lajien kanssa”. He eivät tyydy yksinkertaisiin vastauksiin, vaan vaativat kriittisyyttä, mikä monesti haastaa myös opettajat pohtimaan, miten kestävän kehityksen ja kiertotalouden kompleksisia aiheita tulisi kursseilla lähestyä.

Myös muihin opetusohjelmiin tullaan määrittämään kestävyys oppimistavoitteena ja tunnistetaan, mitä kestävyyden osa-aluetta kyseinen ohjelma edistää. Näin voidaan seurata YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista myös opetuksessa sekä tehdä työstä läpinäkyvää. Tässä työssä auttavat Aallon oppimispalvelut. Projektipäällikkö Noora Jaakkola kuvailee kestävyyden sisällyttämistä opetukseen toisinaan haastavaksi tehtäväksi. Hän on tutkinut pro gradussaan ja tekeillä olevassa väitöskirjassaan opettajien tietotasoa ja soveltamiskykyä kestävän kehityksen teemoihin liittyen. Hänen tutkimustuloksensa osoittavat, että kysymys on moniulotteinen, normatiivinen ja poliittinen asia, jossa painottuvat erilaiset arvot. Kestävää kehitystä ei myöskään aina nähdä poikkitieteellisenä haasteena. Jaakkolan tutkimuksen mukaan opettajat kokevat myös kipuilua siitä, miten asiaa voi opettaa ja mitkä asiat painottuvat opetuksessa. Opettajat tarvitsisivat vahvempaa tukea ja vertaistoimintaa kestävyyden käsittelyn keinoihin omalla alalla. Keskustelussa myös tunnistettiin, että Suomessa on niukasti tutkittua tietoa kestävyyteen liittyvistä asenteista ja osaamisesta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Aamupäivän päätteeksi työelämäprofessori Jouni Juntunen kertoi opinnäytetöihin liittyvästä yhteistyöstä Sitran kanssa. Sitra ja Aalto tekevät yhteistyötä, jotta kiertotalouteen liittyviä opinnäytetöitä saadaan yrityksiltä opiskelijoille. Ideana on ollut tarjota yrityksille poikkitieteellisiä opinnäytetyötiimejä. Tätä kokeiltiin ensin hankkeen kautta. Tavoitteena oli, että yhteistyössä opinnäytetyön tekijät löytäisivät moniulotteisemman ratkaisun erilaisiin haasteisiin. Nykyinen Aalto Thesis Program on suoraa jatkoa tälle yhteistyölle. Poikkitieteelliset ryhmät on koettu osin haasteellisiksi, sillä aikatauluja ja yhteistä tekemistä on ollut vaikea sovittaa yhteen. Puheenvuoron lopuksi keskusteltiin siitä, että ammattikorkeakouluissakin toimintamallia on kokeiltu, mutta myös niissä on usein vaikea sovittaa kaikki palaset kohdilleen – haasteita on esimerkiksi sopivien opiskelijoiden löytämisessä, opinnäytetöiden ohjaamisessa ja aidon yhteistyön rakentamisessa eri opiskelijoiden ja ohjaajien kesken.

Kestävyyttä ei pidetä esillä ainoastaan organisaation strategioissa ja ohjelmien sisällä, sillä opiskelijakuntien rooli ympäristötyössä on merkittävä. Opiskelijat järjestävät omia tapahtumia, jotka saavat näkyvyyttä. Osallistuminen ilmastolakkoon on yksi hyvä esimerkki tästä toiminnasta. Lisäksi kestävyys näkyy monissa opiskelijatöissä ja -projekteissa, joihin on varattu tilaa esimerkiksi kampuksen ympäristössä. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa on erilaisia kierrätysryhmiä Otaniemen alueella.

Design Factoryssä ratkotaan työelämän tehtävänantoja

Iltapäivällä tutustuttiin Aalto Design Factoryyn professori Kalevi Ekmanin johdolla (kuva 3). Design Factory on oppimisympäristö, jossa pääpaino on tuotekehityksessä. Toimintamalli on ollut käytössä jo yli 10 vuotta. Oppimisympäristöissä otetaan vastaan valmiiksi mietittyjä työelämän tehtävänantoja, joihin etsitään Design Thinking ongelmanratkaisu -menetelmissä ratkaisuja poikkitieteellisissä työryhmissä. Yritykset osallistuvat aktivisesti projektien toteuttamiseen tarjoamalla asiantuntija- ja sponsoritukea sekä ratkaistavia haasteita kursseille.

Poikkitieteellisten opiskelijaryhmien muodostaminen alkaa tiimien vetäjien valinnalla, jossa psykologin avustuksella selvitetään, kenellä opiskelijoista on kykyä johtaa tiimi projektin loppuun saakka. Muita roolejatiimissä ovat mm. muotoiluvastaava ja liiketoimintavastaava. Tiimiin on mahdollista osallistua myös muista korkeakouluista. Tiimin sisäisen viestinnän onnistumisen varmistamiseksi yhdessä tiimissä voi kuitenkin olla osallistujia enintään yhdestä muusta korkeakoulusta.

Tehtävänantojen kautta harjoitetaan työelämän taitoja, kuten oma-aloitteisuutta, toimintakykyä ja viestintätaitoja erilaisten ihmisten kanssa. Kalevin mukaan osa toimeksiannoista liittyy kestävyyteen ja kiertotalouteen. Tällä hetkellä on esimerkiksi meneillään mielenkiintoisia opiskelijaprojekteja, kuten miehittämättömän ja joukkoistetun sukellusaseman sekä uudenlaisen helpommin kierrätettävän muovipullon kehittäminen. Opiskelijat saavat Design Factoryn perusopinnoista 15 opintopistettä (op). Opiskelijoiden on mahdollista ottaa 10 opintopisteen jatkokurssi. Design Factoryssä on toteutettu tähän mennessä jo 270 projektia yli 100 yrityksen kanssa ja nämä projektit ovat pääosin olleet yritysten antamia tuotekehityshankkeita,  joissa on kehitelty esimerkiksi erilaisia koneita ja laitteita sekä niiden pakkauksia tai parannettu fyysisiä tiloja tai toimintoja automaation ja it-sovellusten avulla.

Useimmissa projekteissa opiskelijat tekevät joko täysi itse tai henkilökunnan avustuksella myös prototyypit, joiden tekemiseen he saavat vapaasti käyttää kaikkia Design Factoryn eri työpajoja (koneistamo, puutyöpaja, maalaamo, 3d printtauspaja, elektroniikkapaja jne.). Työturvallisuusongelmia tai tapaturmia ei Kalevin mukaan ole ollut, vaikka opiskelijoilla on täysin vapaa pääsy kaikkiin tiloihin. Tilat olivat opiskelijatiloiksi todella siistissä kunnossa, joten kaikki ovat selvästikin sisäistäneet hyvin käyttösäännöt.

Opiskelijat voivat tuoda omankin projektin kehittelyyn, kunhan se täyttää tietyt professorin asettamat ehdot. Projektiaihiot ovat kaikkien nähtävissä, eivätkä ne ole salaisia. Projektit etenevät suunnittelun, toteutuksen ja väliraportoinnin kautta loppuun saakka, jolloin tuotos esitellään Aalto Design Factoryn järjestämässä, kaikille avoimessa näyttelyssä toukokuussa. Kommunikaatio opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien välillä projektin aikana on erittäin tärkeää. Työelämäyhteistyökumppanille laaditaan projekteista huolellisesti raportit ja heiltä pyydetään tuotoksesta aina kirjallinen palaute, joka vaikuttaa osaltaan tiimin arvosteluun. Opiskelijatiimin työskentelyä arvioidaan lisäksi projektinhallinnan, projektin tuotoksen ja viestinnän näkökulmista. Tiimien projekteissa syntyy lukuisia keksintöjä ja keskimäärin yksi patentti vuodessa.

Design Factoryn toimeksiantajina on paljon samoja toimijoita vuodesta toiseen, tosin aina on mukana myös uusia yrityksiä. Vuosien varrella on huomattu, että tututkin toimeksiantajat kannattaa aina perehdyttää kunnolla. Lisäksi kokemus on osoittanut, että yhdeltä toimijalta kannattaa ottaa vain  yksi toimeksianto kerrallaan. Parhaimmillaan tiimitoiminta tuottaa hyödyllistä tietoa ja uudenlaisia näkökulmia toimeksiantajilleen. Vaikka saavutetut tulokset ovat hyödyllisiä, ne ovat harvoin sellaisenaan käyttökelpoisia.

Design Factoryn tavoitteena on tarjota alusta oppimiselle. Sen vuoksi tiimin projektin onnistuminen ei ole kaikkein tärkein asia, vaan se, mitä opiskelijat oppivat projektitoiminnan aikana itsestään, omasta toiminnastaan tiimissä, projektitoiminnasta sekä vuorovaikutuksesta eri osapuolten kanssa. Tiimitoiminta on aina yllätyksellistä. “Varmaa on vain se, että yritystä laskutetaan”, Kalevi toteaa pilke silmäkulmassaan.

Design Factoryn tilat olivat kaiken kaikkiaan erittäin miellyttävät ja inspiroivat. Mielenkiintoinen detalji oli se, että tiloissa oli tarkoituksella vain yksi kahvikone. Ideana tässä oli se, että silloin kaikki kerääntyvät samaan paikkaan eli DF:n keittiöön. Siellä oli myös “heti valmis” laitteisto videoneuvottelujen käymiseen helposti esim. Shanghaissa sijaitsevan Design Factoryn kanssa.

Kuva 3. Aalto Design Factoryn sisääntulo (kuva: Kari Laasasenaho).

 

Kuva 4. Vuosien varrella Aalto Design Factoryssa on ollut toimijoita eri puolilta maailmaa. Käytännössä tiimitoiminnan kielenä onkin usein englanti. (kuva: Kirsi Knuuttila).

Kirjasto on kokenut muodonmuutoksen

Saimme myös tutustua Aallon uudistettuun kirjastoon, joka on nykyisin nimeltään Harald Herlinin oppimiskeskus (kuva 4). Koko kirjasto on perusteellisesti uudistettu muutama vuosi sitten ja siellä on entisellään säilynyt ainoastaan Alvar Aallon suunnittelema pääkirjastotaso ja lukusali, jotka ovat suojeltuja tiloja. Näiden alla olevissa tiloissa on tehty isot remontit jopa välipohjia purkamalla ja saatu näin kaksi kerrosta uutta tilaa, jossa on opiskelijoille kahvila, miellyttäviä ryhmätyötiloja, VR ja AR -tiloja, studiotila videoiden yms. median käsittelyyn, 3D tulostustila sekä miellyttäviä lepotiloja riipputuoleineen ja seinälokerikkoineen. Voikin sanoa kirjaston kokeneen täydellisen muodonmuutoksen ja nyt se on enemmänkin erittäin miellyttävä aktiivinen ja yhteisöllinen opiskelu-, tiedonhaku- ja tapaamispaikka kuin pelkkä hiljainen kirjojen ja lehtien säilytys- ja lainauspaikka. Kiertotalousteemaan liittyen tuli poimittua mukaan muutama lähes käyttämätön kiinnostava kirja kirjaston kahvilassa sijaitsevasta poistohyllystä.

Kuva 5. Aallon kirjastossa uudet ja vanhat pinnat sekä materiaalit toimivat harmonisesti yhdessä. (kuva: Virpi Vuolahti).

Ammattikorkeakouluissa toiminta voidaan aloittaa ympäristötyöryhmissä

Vierailun aikana selvisi, että kestävyys on tuotu esiin Aalto yliopistossa monella tasolla ja se toimii niin strategisena ohjenuorana että arkipäiväisinä valintoina. Myös ammattikorkeakouluissa olisi hyvä keskustella kiertotaloudesta läpileikkaavana ilmiönä. Päivän aikana keskusteltiin mm. siitä, että KiertotalousAMK -hankkeessa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa voisi olla hyvä perustaa ympäristötyöryhmiä, jotta ympäristöohjelmien uusimistyöhön saataisiin leveämpiä harteita. Toisaalta myös amk-opettajien kiertotaloustietämyksen nostamiselle ja kestävän kehityksen koulutuksille voisi olla kysyntää. Esimerkiksi hankkeen kautta tuotettuja opiskelumateriaaleja kannattaa hyödyntää uudistettaessa opintosisältöjä. Ohjelmatyön laatimisen helpottamiseksi on KiertotalousAMK-hankkeessa syytä kirjoittaa ohjeistus siitä, kuinka työssä päästään alkuun.

KiertotalousAMK -hanke on edennyt jo puoliväliin ja tänä syksynä käynnistyy hankkeen pilotointivaihe. Tähän mennessä kehitettyjä opetusmateriaaleja ja opintojaksoja tarjotaan tulevan lukuvuoden aikana opiskelijoille opiskeltavaksi kautta maan. Lisäksi oppimisympäristöjen testaaminen päästään aloittamaan syksyn aikana. Hanketoimijat ovat julkaisseet blogitekstejä hankkeen nettisivuilla ja niiden kautta on saatu mahdollisuus tutustua hanketoimintaan. Hanketoteuttajat kokoontuvat suunnittelemaan hankkeen seuraavia askelia Lahden ammattikorkeakoululla marraskuulla.

Kirjoittajat:

Kari Laasasenaho, SeAmk Ruoka

Nina Kokkonen, HAMK Bio

Sanna Tyni, Lapin Amk

Virpi Vuolahti, HAMK

Liisa Routaharju, Xamk

Aino Voutilainen, JAMK

Lotta Saarikoski, VAMK

Kirsi Knuuttila, JAMK