Projektiympäristöistä syntyvät kiertotalouden osaajat

Kiertotalous vavisuttelee niin talouden kuin ajattelutapojemmekin perustuksia. Lineaarinen “valmista, käytä ja heitä pois” -malli korvautuu mallilla, jossa materiaalit ja tavarat kiertävät ja säilyttävät arvonsa. Monet liiketoimintamallit pohjautuvat ideaan, jossa uusia tuotteita valmistuu tuotantolinjasta jatkuvalla syötöllä kuluttajille ja markkinoinnilla herätellään mielikuvia uusien tuotteiden tarpeellisuudesta. Kuluttajat ovat tottuneet ostamaan uutta ja useasti, sillä usein esimerkiksi rikkimenneen tuotteen korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Miten voimme muuttaa sekä markkinoita että kuluttajien käyttäytymistä? Miten pystymme tekemän säästämisestä ja vähemmän kuluttavasta elämäntavasta taas muotia?

Koulutuksella on tärkeä merkitys, kun halutaan vaikuttaa yhteiskuntaan, sillä koulutukseen tehdyt panostukset vaikuttavat suoraan tulevaisuuteen: sitä, mitä kylvää, myös niittää. Kiertotalouden opetusta tarvitaan niin perus- ja korkeakoulutuksessa kuin aikuis- ja täydennyskoulutuksessakin. Kiertotaloutta ei kuitenkaan voi opettaa samanlaisin menetelmin kuin esimerkiksi matematiikkaa tai ohjelmointia, sillä sen opetusta ei voi sitoa yhden aineen alle. Kiertotaloutta pitää opettaa kaikilla aloilla, sillä se läpileikkaa koko yhteiskuntamme.

Kiertotaloutta opitaan tekemällä ja kokemalla

Turun ammattikorkeakoulussa kiertotaloutta opetetaan projektioppimisympäristöissä (POY), jotka toimivat ongelmalähtöisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. POY:t ovat kuin pieniä yrityksiä, joissa monialaiset opiskelijaryhmät työskentelevät kiertotalouden projektien parissa. POY:t opettavat ongelmanratkaisukykyä ja asiantuntijuutta, ja oikeat yrityskontaktit antavat mahdollisuuden luoda verkostoja ja hyödyntää ammattikorkeakoulun ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista. Myös opiskelijoiden kohtaamat haasteet ovat tosielämän haasteita, jotka sekä motivoivat että haastavat opiskelijaa uudella tavalla. Opiskelijoiden on palkitsevaa nähdä teoriassa opittu asia käytännössä ja huomata, että välillä asiat eivät menekään kuten on sanottu tai suunniteltu.

Projektioppimisympäristöt toimivat mainioina paikkoina synnyttää kiertotalouden osaajia. Niiden toiminta perustuu ongelmien ratkomiseen ja monialaisuuteen. Eri taustoista tulevat ja erilaista  osaamista kartuttaneet opiskelijat pystyvät luovempaan ja monipuolisempaan ratkaisuun kuin vain yhden alan opiskelijat. Työelämässä ongelmat eivät noudata oppiaineiden tai tieteenalojen rajoja, joten jo opiskeluvaiheessa on tärkeää päästä ratkaisemaan ongelmia autenttisissa tilanteissa. Monialaisissa ryhmissä opiskelijat voivat oppia muilta ja pääsevät jakamaan omaa asiantuntijuuttaan. Kiertotalouden taidot valuvat oppimisympäristöistä kaikille koulutusaloille. Kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja tarkastellessa tulee myös osata pohtia kriittisesti tuotettujen ratkaisujen kestävyyttä eri näkökulmista. Kiertotalouden asiantuntijaksi kasvaminen ja kehittyminen vaatii uudenlaista, kriittiseen systeemiajatteluun rohkaisevaa oppimista. Jaettu asiantuntijuus, tiedon soveltaminen ja avoin dialogi monialaisissa ryhmissä mahdollistaa monipuolisten näkökulmien huomioimisen ratkaisuja kehitettäessä.

Vuonna 2018 (Ahopelto) valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin muun muassa opiskelijoiden omia kokemuksia Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalous 2.0 -projektiympäristöstä. Opiskelija-assistentteina työskennelleet opiskelijat kertoivat projektiympäristön tarjonneen heille mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää omia työelämävalmiuksiaan. Kehittyneitä osaamisalueita olivat muun muassa organisointi- ja delegointikyvyt, tiimityöskentelytaidot, itsenäinen työskentely ja kokonaisuuksien hallinta. Työelämälähtöisissä projekteissa työskentely vastuullisessa ja itsenäisessä roolissa sekä turvallinen ja kannustava ympäristö olivat osaltaan mahdollistaneet opiskelijoiden osaamisen kehittymisen.

Työelämän haasteet opettavat jo opintojen aikana

Kiertotalouden POY:n keskiössä on aina opiskelijan mahdollisuus oppia. Osaavien ammattilaisten tuottamisen lisäksi ammattikorkeakouluilla on myös vahva rooli alueellisina kehittäjinä. Turun ammattikorkeakoulu on vuosien saatossa rakentanut tiiviin työelämäverkoston, joka koostuu monipuolisesti kiertotalouden eri toimijoista. Tiiviin yhteistyön kautta työelämästä tulevien haasteiden tuominen osaksi opiskelijoiden arkipäivän työskentelyä on helpottunut. Samalla työelämäkumppaneille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Aikaisemmin mainitussa opinnäytetyössä haastateltiin opiskelijoiden lisäksi myös muutamia Kiertotalous 2.0 -projektiympäristön yritysyhteistyökumppaneita. Kyseiset yritykset olivat kokeneet yhteistyön Turun ammattikorkeakoulun kanssa positiivisena ja hyödyllisenä kokemuksena. Projektit ja niiden toteutus oli sovitettu vastaamaan yritysten erilaisia tarpeita ja yritykset olivat myös olleet tyytyväisiä projektien tuloksiin. Yritykset olivat kokeneet yhteistyölle asetettujen tavoitteiden, kuten verkostoitumisen ja oppilaitosyhteistyön, saavutetun ja jopa ylitetyn. Yritysten oppilaitosyhteistyön kannalta oli myös tärkeää, että taloudellisten ja ajallisten resurssien projektikohtainen mitoitus oli madaltanut yritusten kynnystä osallistua amk-projekteihin. Lisäksi ulkopuolisen tahon mukanaan tuomat erilaiset näkemykset olivat olleet yrityksille tervetulleita.

Kirjoittajat: Marketta Virta, Jenni Suominen ja Helena Ahopelto, Turun ammattikorkeakoulu