Kiertotalouscase 2019 -kilpailun satoa

26.06.2020

Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hanke järjesti syksyllä 2019 Kiertotalouscase 2019 -kilpailun, jonka tavoitteena oli kerätä yhteen ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden ideoimia kiertotaloushenkisiä ratkaisuja. Hankkeen käynnistyessä tunnistettiin ammattikorkeakouluissa toteutettavan monin tavoin kiertotalouteen kytkeytyviä tapaustutkimuksia sekä opiskelijoiden, että hankkeiden toteuttamina. Kisan tavoitteena oli nostaa esille näitä kokeilevia, ennakkoluulottomia caseja, joista ei välttämättä muulla tavoin löydy tietoa.

Kisa järjestettiin kokeiluluontoisesti syksyn 2019 aikana, jolloin osallistujilla oli mahdollisuus lähettää casekuvauksensa kilpailuun opiskelija- tai hanketoimijasarjaan. Opiskelijasarjaan osallistuneet työt arvioitiin arviointiraadin toimesta ja koottu palaute toimitetaan osallistujille kevään 2020 aikana. Hankesarjaan osallistuneiden casien osalta arviointiraati halusi nostaa esille Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) caset: FRUSH -tapahtuman ja Digipaali -hankkeen. Molemmat caset ovat korkeakoulun omaa toimintaa.

FRUSH -tapahtuma

FRUSH -tapahtuma järjestetään vuosittain HAMK:n Forssan kampuksella ja se tarjoaa mahdollisuuden esitellä ideoita, osaamista tai jo valmiiden kasvuyritysten toimintaa rahoittajille, muille start-up -yrtyksille, tutkijoille sekä eri alojen asiantuntijoille. FRUSH -tapahtuman pääosassa ovat uudet kiertotalouteen liittyvät liikeideat, joita esitellään tilaisuudessa. Tapahtuman tavoitteena on vauhdittaa kasvu- ja start-up -yritysten liiketoimintaa, sekä edistää Suomen tietä kohti kestävää taloutta.

Yksi osa tapahtumaa on FRUSHED -pitsauskilpailu. Kilpailussa myydään asiantuntevalle tuomaristolle kiertotalouteen liittyviä liikeideoita, saadaan kehittämisideoita, näkyvyyttä ja kontakteja. Kilpailun kaksi parasta pitsausta palkitaan Startup -passilla vuosittaiseen Slush -tapahtumaan, mikäli kilpailijat ylittävät vaaditun tason. Slushista on kasvanut start up -yritysten suurtapahtuma, joka tarjoaa suoraa ponnahduslautaa suuurempaan näkyvyyteen ja rahoittajien tietoisuuteen. Slushin Startup -passi on erinomainen palkinto, sillä näitä paikkoja pitää erikseen hakea.

Esimerkkeinä FRUSH -tapahtuman pitsauskilpailujen tuloksista ovat mm. elintarvikepakkaus, jossa on 85% vähemmän muovia kuin perinteisissä pakkauksissa. Toisena esimerkkinä mainittakoon sivusto, jossa myydään 20-90% alennuksella poisto- tai parasta ennen päiväyksen äskettäin ylittäneitä päivittäistavaroita. Molemmat esimerkit toteuttavat kestävän kehityksen liiketoimintaa. FRUSH -tapahtumasta lisää

Digipaali -hanke

Digipaali -hankkeessa on rakennettu ja testattu prototyyppiä, jossa hyödynnetään etäskannauksen mahdollistavaa RFID -teknologiaa. RFID (Radio Frequency Identification), eli radiotaajuinen etätunnistus, on teknologia, jota käytetään tuotteiden ja asioiden havainnointiin, tunnistamiseen ja yksilöintiin. RFID eroaa viivakoodista pääosin siten, että tunnistus voi tapahtua ilman suoraa katsekontaktia, eli esim. pakkausten tai laatikoiden läpi. Lisäksi RFID -tunnisteita voidaan lukea kerrallaan kymmeniä, jopa satoja, ja niiden sisältöä voidaan muuttaa matkan varrella. Teknologian toiminta perustuu tiedon tallentamiseen RFID -tunnisteeseen ja sen langattomaan lukemiseen RFID -lukijalla radioaaltojen avulla. RFID -teknologian sovelluksilla odotetaan olevan merkittävä rooli kiertotalouteen siirryttäesä.

Digipaali -hankkeen ideana on, että jokainen rehupaali merkitään omalla RFID -tunnisteella. Sovellus on vielä testausvaiheessa oleva prototyyppi. Jatkossa tunnisteen avulla voidaan seurata esimerkiksi reaaliaikaista paalikirjanpitoa omalla älylaitteella sijainnista riippumatta. Digipaalin ratkaisu ulottuu varastohallintaa pidemmälle: RFID -teknologian avulla rehupaalit yksilöidään jo pellolla paalutusvaiheessa ja mahdollistetaan näin ollen niiden tehokas käyttö myös siinä tapauksessa, että paalin sisältö on huonolaatuista. Teknologia sovelluksen avulla on mahdollista poimia ja erottaa paalaajan merkitsemät laadultaan poikkeavat paalit priimalaatuisista paaleista. Esimerkkejä laatupoikkeamista ovat mm. tilanteet, joissa säilöntäaine on loppunut kesken tai heinä on erityisen märkää tai multaista.

Jos Digipaali RFID -sovellus tuotteistetaan kaupalliseksi tuotteeksi, sillä on vaikutusta koko paaluttamisen liiketoimintasysteemiin. Ratkaisu olisi hyödynnettävissä paalien käyttäjillä eli karjankasvattajilla, paalausurakoitsijoilla ja paalainten valmistajilla sekä välillisesti myös sidontamuovien ja säilöntäaineiden markkinoijilla sekä biokaasu- ja lämpöyrittäjillä.

Digipaali ei ytimeltään ole varsinaisesti kiertotalousliiketoimintamalli, mutta se tarjoaa silti kiinnostavan näkökulman kiertotalouden eri toteutusmahdollisuuksiin. Digipaalin idea on mahdollistaa kiertotalouden mukainen toiminta hävikin ja jätteen suhteen. Itse tuote, hyvälaatuinen rehupaali, on tarkoitettu arvoketjussa eteenpäin hyödynnettäväksi tavalla, joka toimii myös lineaaritaloudessa. Digipaali on kiinnostava erityisesti myös digitalisoivan lähestymistapansa takia. Tapa kerätä tietoja tuotteen syntysijoilla jälkikäsittelyä ajatellen, on käytänne, jolla voisi olla kiertotaloushenkisiä sovelluksia myös aivan toisenlaisessa bisnesympäristössä.

https://www.digipaali.fi

 

Kirjoittajat:

Hankeasiantuntija Annariikka Rosendahl, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu

Erityisasiantuntija Sanna Tyni, Lapin Ammattikorkeakoulu